Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat

Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia.

Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää. Saksalaiset esittivät vuoden 1943 alussa Suomen hiihtoliitolle toivomuksen, että heidän sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. Tällöin tuli ajankohtaiseksi myös Ounasvaaran kisojen järjestäminen. Saksalaiset järjestivät omia karsintakilpailuja, joiden perusteella osallistujat kisoihin valittiin. Myös yhteisesikunta Roi järjesti suomalaisille omat karsintahiihdot Ounasvaaran kisoja varten.

Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ympäristössä järjestettiin talvikisat sekä maaliskuussa 1943 että maaliskuussa 1944. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa, illanvietossa, kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille näyttävät puitteet ja siksi kisan järjestelyihin panostettiin paljon. Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Vuoden 1943 kisoihin osallistui suomalaisten ja saksalaisten lisäksi ruotsalaisia urheilijoita. Nimekkäimpiä urheilijoita olivat muun muassa maastohiihdon maailmanmestarit Jussi Kurikkala ja Pekka Niemi sekä itävaltalainen Luis Seyrling, joka voitti molempina vuosina pujottelukisan.

Kisayleisöä oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana Kauppala oli juhlaliputettu niin Suomen kuin Saksan ja vuonna 1943 myös Ruotsin lipuilla. Paikalla oli luonnollisesti kisojen suojelija kenraalieversti Eduard Dietl ja muita Saksan Lapin armeijan johtohenkilöitä sekä paikalliset suomalaiset herrat, kuten eversti Oiva Willamo ja metsäherra Jarl Sundqvist. Ounasvaaran kisoissa kilpailtiin murtomaahiihdon ohella mäkihypyssä, yhdistetyssä, ampumahiihdossa, pujottelussa, suurpujottelussa ja sotilaspartio -hiihdossa. Pujottelu ja suurpujottelu kilpailtiin saksalaisten tekemällä upouudella pujottelu radalla.

Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ampumaradalla. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen jäällä. Mäkikilpailut hypättiin vuonna 1943 Ounasvaaran pikkumäessä ja 1944 Pöyliövaaran mäessä. Palkintojenjaot suoritettiin saksalaisten rakentamassa Toveruudentalossa, Haus der Kameradschaftissa, joka sijaitsi nykyisen poliisiaseman kohdalla. Sekä vuonna 1943 että 1944 järjestettiin myös lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.

Ampumaradalla on myös synkempää historiaa, sillä nykyisen jalkapallokentän luoteen puoleisessa päädyssä suomalaiset teloittivat kiinni jääneitä Neuvostoliiton lähettämiä desantteja jatkosodan aikana. Edelleen käytössä oleva Ounasvaaran hiihtoseuran entisöimä paviljonkirakennus on sodan jälkeen aina 1960 luvun puoliväliin asti toiminut Ounasvaaran talvikisojen huoltorakennuksena ja sittemmin muun muassa nuorisotilana.