5. Rasti: Hyväksytyksi tulemisen tarve, kaipaus, ikävä

1 POHDITAAN YHDESSÄ MITÄ TARKOITTAA KAIPAUS / IKÄVÄ

Pohditaan yhdessä mitä tarkoittaa kaipaus/ikävä. Kerrotaan esimerkkejä omasta elämästä siitä, milloin ja minkälaisissa tilanteissa on kokenut ikävää. Miten ikävä vaikuttaa minuun. Miten ikävän oireita voi mahdollisesti lieventää.

2 LUETAAN OUNASVAARAN KOIVU SADUN VIIDES OSA

“Talven puhuri oli myös samaa mieltä.

– Pois tieltä! huusi se, ja pieksi pienen koivun paljaita käsivarsia.

– Ei todella kannata olla uusimuotinen ja näytellä paljaita käsivarsia täällä pohjoisessa, sanoi mänty, jota peitti tuuhea vihreä neulaturkki.

Pieni koivu kuuli kaiken, mutta se ei vastannut mitään. Se kurotti kaulaansa ja näki havupuitten oksien välistä Pöyliövaaran, jossa sen sisaret kasvoivat.

– Kunpa pääsisi sinne, tuumi se.

Kuusenpoikanen kuuli sen huokauksen. – Et sinä ikinä sinne pääse, sanoi se. – Me kuuset, me voimme päästä aina kaupunkiin asti ihmisasuntoihin, kun tulee joulu, mutta sinua ei kukaan huomaa täällä.

Pieni koivu ojenteli käsivarsiaan ja itki katkeria kyyneleitä. Kyyneleet virtasivat pitkin sen oksia. Niitä tuli yhä runsaammin ja runsaammin, ja pian oli pikku koivu aivan märkä ja värisi vilusta.

Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat.”

 

3 KEHON PIIRTÄMINEN MAAHAN TAI KÄYTETÄÄN YMPÄRISTÖSSÄ OLEVAA KOIVUA

Jos maastoon ei pysty piirtämään yksilön kehoa/koivua niin vaihtoehtoisesti joku ryhmäläisistä voi olla yksilönä/koivuna. Yksi mahdollisuus on mennä yhdessä valitun koivun luokse. Yhdessä pohditaan sitä, missä eri tunteet/tunnetilat tuntuvat yksilön kehossa tai koivussa (juuret/runko/oksat/lehdet) ja sanotaan se ääneen ja näytetään tunteen paikkaa kehossa/koivussa. Lisäksi mietitään sitä, että minkä värinen tunne voisi olla. Esimerkiksi otetaan tunne rakkaus. Rakkaus tuntuu kehossa esimerkiksi rinnassa, sydämessä miksei vaikkapa käsissä. Rakkaus tuntuu koivussa esimerkiksi rungon yläosassa tai juurissa tai kaikissa oksissa. Rakkaus on väriltään punainen. Aloitetaan ensin ikävä tunteella, missä se tuntuu kehossa, sitten otetaan muutamia negatiivisia tunnetiloja/tunteita, harmitus, inho, suru, viha, sitten lopuksi käsitellään positiivisia tunteita rakkaus, ilo jne.

4 KOIVUN IKÄVÄ / TUNNETILAT

Aluksi jokainen tekee paikallaan koivun kasvamisen vaiheet (siemen-juuret-runko-oksat-lehdet). Sitten jokainen miettii tunnetilaa ikävä, mietitään mistä koivu tuntee ikävää, jonka jälkeen jokainen osallistuja ilmaisee itsensä kautta koivun ikävää. Sitten otetaan esimerkiksi pelko, jokainen mielessään miettii, mitä koivu pelkää ja sitten ilmaisee koivun pelon. Sitten otetaan käsittelyyn seuraava tunnetila esimerkiksi ilo. Mietitään, mistä minun koivu tuntee iloa ja sitten ilmaistaan koivun ilo. Tunnetilat, jotka käsitellään koivun kautta tehdään aina samanaikaisesti. Vetäjä valitsee tai yhdessä valitaan tunnetila. Sitten hetken aikaa jokainen miettii, mistä johtuu tämä tunnetila oman koivun osalta. Sitten vetäjä sanoo, että nyt tehdään tunnetila yhtä aikaa ja sitten se ilmaistaan koivun kautta. Tarvittaessa tämä voidaan toistaa useampaan kertaan. Voidaan tehdä myös siten, että jokainen tai ne jotka haluavat esittävät koivun tunnetilan muille. Voidaan myös tunnetilan ilmaisun jälkeen kertoa, mistä minun koivun tunnetila johtui. Aina, kun otetaan uusi tunnetila, niin osallistujat muuttuvat ensin suoraan koivuksi eikä tarvitse tehdä uudelleen koivun kasvamisen vaiheita, kuten aluksi ikävä tunteen osalta. Valmiina Koivuna siis mietitään, mistä tunnetila johtuu ja sitten se konkreettisesti ilmaistaan koivuna.

 

5 ÄÄNIMAISEMA KOIVUN IKÄVÄSTÄ / ÄÄNIMAISEMA KOIVUN ILOSTA

Tehdään yhdessä äänimaisema koivun ikävästä käyttämällä hyväksi ääntelyä ja luonnosta löytyviä materiaaleja. Sitten tehdään yhdessä äänimaisema koivun ilosta. Pohditaan miten koivun ikävästä johtuva äänimaisema eroaa koivun äänimaisemasta ilo.

6 SURULLINEN KOIVU / MIKÄ AUTTAA SURUUN / MITÄ TOINEN VOI TEHDÄ AUTTAAKSEEN

Yksi esittää surullista koivua. Muut ovat mäntyjä, jotka lohduttavat koivua sekä sanallisesti että myös fyysisesti. Männyt voivat tehdä jonkin improvisaation, jossa he esittävät koivulle asiaan liittyvän kokemuksen. Kohtaus päättyy onnellisesti siten, että ei olla enää surullisia.

7 MINÄ HALUAN TULLA KUULLUKSI

Tehdään joko pareittain (toinen kuiskaaja, toinen vastaanottaja) tai niin, että yksi on ryhmän edessä kuiskaajana. Kuiskaaja kuiskaa itsestään jonkin myönteisen taidon (esimerkiksi osaan ajaa pyörällä) tai ominaisuuden (esimerkiksi olen rehellinen). Kuiskaus aloitetaan mahdollisimman hiljaa ja toistetaan lisäämällä pikkuhiljaa kuiskauksen voimakkuutta. Vastaanottaja yrittää kuulla mitä kuiskaaja kuiskaa ja toistaa sen kuultuaan. Jos vastaanottaja ei kuule kuiskausta tai ei toista kuiskausta sanatarkasti oikein, Kuiskaaja toistaa kuiskauksen uudestaan. Näin jatketaan niin kauan kun vastaanottaja toistaa kuiskauksen sanatarkasti oikein.

Kuiskaus siis toistetaan aina vain kertaalleen ja sitten odotetaan vastaanottajan vastausta ja sitten kuiskaus toistetaan lisäämällä vain hieman kuiskauksen voimakkuutta. kun vastaanottaja on kuullut kuiskauksen ja toistanut sen kuiskaajalle oikein vaihdetaan osia. Näin voidaan jatkaa niin, että molemmat sanovat 2-4 taitoa/ominaisuutta.

8 HYVÄKSYTYKSI / NÄHDYKSI TULEMINEN PEILIHARJOITUKSEN KAUTTA

Tehdään pareittain, toinen on peili, jonka liikkeitä toinen matkii. Kannattaa aloittaa ihan helpoilla ja hitailla liikkeillä esimerkiksi peili nostaa käden ylös ja laittaa sen sitten vatsan päälle. Peili heijastaa/matkii tämän tarkasti, kuten peili sen aina tekee. Kun peili ja tekijä ovat löytäneet saumattoman yhteyden / kontaktin toisiinsa erilaisia liikkeitä tehden, voidaan vaikeustasoa lisätä eli tehdä vaativampia ja nopeampia liikkeitä. Tärkeää on ettei liikkeet ole niin vaikeita ja nopeita, että yhteys, kontakti tekijän ja peilin kesken katkeaa. Sitten vaihdetaan osia, peili on tekijä ja tekijä on peili. Halutessa voidaan ottaa myös ääntely mukaan, jolloin peili matkii liikkeiden lisäksi myös tekijän ääntelyä.

9 HALATAAN, MILTÄ SE TUNTUU

Tehdään pareittain. Parit menevät sellaisen koivun luokse, joka näyttää heikolta/pieneltä/kärsivältä. Halataan vuorotellen koivua ja sitten yhtaikaa yhdessä. Arvellaan miltä tämä koivusta tuntuu. Sitten parit halaavat toisiaan. Lopuksi tehdään ryhmähali.

10 LEIKITÄÄN SEURAA JOHTAJAA LEIKKIÄ

Jokainen on hetken leikin vetäjä, jota muut seuraavat. Aiheena se, että me yhdessä onnistutaan, tekemisen riemu, meillä on hauskaa. Tehdään esimerkiksi pantomiimi, jossa yhdessä kannetaan kuviteltua raskasta kiveä paikasta A paikkaan B. Kun tämä on tehty onnitellaan muita ryhmäläisiä tästä vaativasta suorituksesta. Taputellaan käsillä itseä eri paikkoihin polviin, vatsaan, jalkoihin, päähän jne. Muut matkivat johtajaa ja tämä on kaikista mukavaa. Johtaja hassuttelee, tekee hauskoja ilmeitä ja liikkeitä ja muut matkivat. Leikki voi sisältää puhetta, ääntelyä, tanssia, liikkumista yhdessä tekemisen riemua. Jokainen päättää oman vuoronsa, jonkin koivun/männyn luokse, jota kaikki yhdessä halaavat.

11 LUETAAN OUNASVAARAN KOIVU SADUN VIIDENNEN OSAN LOPPU

Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkääntyneet näin pitkällle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat.

12 LOPUKSI

Pohditaan, miten Ounasvaaran koivu satu päättyy. Tehdään yhdessä siitä arvauksia.

Vinkit sadun käsittelyyn on tehnyt Mika Harjumaa.